24. maaliskuuta 2014

Yli vuorien

Viime lauantai olikin pitkä päivä. Kaikki alkoi siitä kun perjantaina kuulin yhdeltä suomalaiselta vaiharilta, että he aikovat jollain porukalla mennä patikoimaan Suwonin lähellä olevien vuorien yli Souliin ja kysyi haluanko lähteä mukaan. Ajattelin, että varmasti olisi kokemisen arvoinen asia, Suomessa kun ei kummoisia vuoria ole :)

Suwon World Cup Stadium, yksi vuoden 2002 jalkapallon MM-kisojen stadioneista.
Matkaan lähdimme seitsemän aikaan aamulla. Meitä oli viisi henkeä, suomalaisen pojan lisäksi hollantilainen ja tsekkiläinen poika ja ranskalainen tyttö. Enemmänkin porukkaa oli kai alun perin lähdössä, mutta ilmeisesti aikainen herätys ei sitten houkutellutkaan ;)




Kävimme kioskissa ostamassa mukaan jotain evästä ja lähdimme kävelemään kaupungin halki kohti paikkaa, josta vaellusreitti alkaisi. Kävelimme tuon järven oikeaa reunaa vastakkaiselle puolelle. Näyttää luonnossa paljon hienommalta kuin valokuvissa. Tähän asti oli ollut ihan helppo taival, tasaista maata vaan. Meitä vastaan tuli ilmoitustaulu, jossa näytettiin eri väreillä missä mikäkin reitti kulkee ja kun täällä asti olimme niin päätimme tottakai ottaa sen, joka menee kaikista korkeimman vuoren huipulle. Reitti alkoi kipuamalla jyrkkiä portaita ylös mäen päälle. Silloin emme vielä tienneet mikä meitä odottaisi myöhemmin.


Alku taittui ihan mukavasti, mikäs tässä kävellessä. Vastaan tuli paljon korealaisia patikoijia. Kulkivat isoissa ryhmissä ja kaikilla oli yllään erivärisiä jostain vaelluskaupasta ostettuja vaatteita ja rinkat selässä.Välillä jouduimme pysähtymään kun reitti haarautui ja piti tietää kumpaan suuntaan lähteä. Kartasta yritimme katsoa oikeaa suuntaa ja korealaisilta kysyä mitä reittiä Souliin. Ymmärsivät suunnilleen mihin olimme menossa ja pääsimme jatkamaan matkaa :D







Mitä pidemmälle matkanteko eteni, sen vaikeammaksi se muuttui. Vähän väliä meidän piti kavuta ylös jyrkkiä portaita. Sitten vähän ajan päästä taas portaita alas ja taas ylös. Kun päiväkin alkoi valjeta ja aurinko lämmittää niin se ei tehnyt patikoinnista yhtään helpompaa, tosin kesällä olisi ollut vielä kuumempi. Näkymät olisivat olleet vielä huikeammat, mutta jälleen kerran Kiinasta tullut savusumu pilasi ne (se pilasi myös näkymät Soulin luokkaretkellä, josta kerron myöhemmin). Uuvuttavalta tuntui katsella vuoren huipulle ja ajatella, että tuonne olisi vielä kavuttava. Niin kuin tuossa yhdessä ylemmässä kuvassa näkyy vuoren päällä tuo torni, sieltä tuo yksi alemmista kuvista on.








Nuo rakennukset olivat jotain Yhdysvaltain armeijan tutka-asemia tai jotain, en minä tiedä :s Nämä ohitettuamme reitti muuttui aina vain haastavammaksi. Välillä ei ollut minkäänlaisia portaita ollenkaan ylös ollenkaan vaan se oli sellaista kivikkoa ja välillä polku oli jostain syystä muuttunut liukkaaksi mudaksi. Helpointa se on näyttää kuvien avulla, vaikka niistä sitä jyrkkyyttä ei tajua samalla tavalla, se pitäisi nähdä itse.












Vihdoin ja viimein pääsimme määränpäähämme eli kaupunkiin, joka laskettiin kuuluvaksi Souliin (ilmeisesti). Kävimme siellä vielä syömässä korealaista ruokaa vastaan tulleessa ruokapaikassa ja tulimme bussilla kotiin.


Tuossa kuvassa näkyy kulkemamme reitti. Matkaan lähdimme 7 aikaan aamulla ja perillä olimme 18.30 eli matkaan kului aikaa noin 11 ja puoli tuntia ja perille päästyämme oli jo pimeä. Onneksi lähdimme liikkeelle aikaisin. Yksi kaveri laski, että matkaa kertyi noin 30 kilometriä ja aamulla mustat uudet lenkkarini olivat aivan hiekkaiset. Eli ei ollutkaan aivan mikään helppo reissu :D Mutta ehdottomasti jotain kokemisen arvoista ja fiilis tuon reissun jälkeen oli aivan mahtava!

-Ari

13. maaliskuuta 2014

Korean Languge, Golf & muuta


Juuri vähän aikaa sitten pääsin sanomasta miten läpimät kelit täällä on. No, sunnuntaina satoi vähän lunta (joka on jo sulanut pois) ja eilen satoi vettä ja tänään on ollut pilvistä. Pakkasen puolelle ei sentään olla menty ja lämpimämpään päin ollaan koko ajan menossa :)


Noi ostin korealaiselta katutorilta. Maksoivat 5000 wonia eli noin 3,40 euroa. Piti nyt kokeilla kun harvemmin sitä pääsee syömään tuoreita mansikoita maaliskuun alussa. Kyllä ne ihan mansikalle maistuivat :D mutta osa oli vähän liian aikaisin poimittu ja olivat puoliksi raakoja niin ei pysynyt kokonaan syömään.


Olen ollut nyt neljällä koreankielen tunnilla ja tähän asti se on sujunut yllättävän hyvin. Opettajahan ei montaa sanaa englantia puhu niin opetus on sitten sen mukaista. Tuossa ylläolevassa kuvassa näkyy mitä me ollaan siellä tunnilla suurimmaksi osaksi tehty. Eli kirjoitettu putkeen ylös noita merkkejä :D Opettaja kirjoittaa merkin taululle ja sanoo miten se lausutaan ja sitten koko luokka hokee sitä monta kertaa putkeen. Pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi luin lukiossa valinnaisena kolme kurssia saksaa ja neljä kurssia espanjaa, joten aika paljon olen kieliä elämäni aikana opiskellut, mutta koreankielen opiskelu on jotain ihan erilaista juurikin noiden uusien kirjainten takia. Ne olivat aluksi ihan hepreaa, mutta nyt olen alkanut tajuamaan niiden idean. Tietty merkki vastaa tietynlaista äännettä, jotka ovat joko vokaaleja tai konsonantteja. Esimerkiksi korean kirjain ㅏ vastaa samaan kuin a ja ㅁ vastaa äännettä m. Näin voidaan lukea koreankielinen sana 오리 uri eli ankka, missä ㅗ on u, ㄹ on r ja  Eㅣ on i. Tuo ympyräkin on joku äänne, mutta sitä ei kai lausuta. Lukutapa menee ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle, pitää vain opetella mitä äännettä mikäkin merkki tarkoittaa ja kehitellä erilaisia muistisääntöjä. Muutama vokaali on sellainen mitä ei suomen kielessä ole niin niitä on aika vaikea muistaa miten sanotaan. Kotitehtävätkin osasin tehdä! Onneksi tein, opettaja kiersi kaikilta katsomassa onko läksyt tehty ja merkkasi ylös ;) Onneksi ei vielä ole ollut tuon vaikeampaa! Saa sitten nähdä millaista se kielioppi on jos nyt sinne asti päästään.


Tiistaina oli ensimmäinen golf-kurssin tunti missä pääsi ottamaan tuntumaa lajiin. Bussi vei meidät yliopistolta tuollaiselle... mikä tuo nyt on :D golflyöntipaikka?? Tuosta kuvasta ei ihan välity se sama näkymä kuin paikanpäältä, mutta aika hukean näköinen tuo on! Tuossa rakennuksessa on viisi kerosta missä jokaisessa menee rivissä noita löyntipaikkoja. Reunalla ei ole minkäänlaista estettä joten siihen ei kannata mennä, oli aika pitkä pudotus alas. Jokaisesta käynnitä pitää maksaa 8000 wonia eli noin 5,40 euroa ja ekalla kerralla piti ostaa golf-hanska. Miehille tulee yksi hanska vasempaan käteen, naisille molempiin käsiin, en tiedä miksi näin. Opettajahan ei englantia puhu, mutta yksi korealainen opiskelija käänsi meille vaihtareille ohjeita englanniksi.


Tuo lyöntipaikka oli aika hauska systeemi. Tuosta reiästä otettiin tuo pallo ja saman tien kun sen pallon otti niin sieltä tuli uusi tilalle. Siitä sitten vain hutkittiin niitä palloja menemään =) Mä en ollut ikinä ennen golfia pelannut muuta kuin joskus minigolfia, mutta ihan hauskaa se oli! Ja meni ihan yllättävän hyvin, onnistuin jopa lyömään pallon tunne vaakatasossa olevalle verkolle asti (matka oli aika pitkä vaikka se siltä ehkä tuossa kuvassa näytä ;) ).


Tänään kävin palauttamassa paperit alien registeration korttia varten. Se vaaditaan kaikilta jos oleskelee Koreassa yli 90 päivää. Oli järjestetty mahdollisuus tehdä se tänään täällä kampuksella kello 10:stä eteenpäin ja mä saavuin paikalle 10.15 kun tuntu loppui ja sain vuoronumeroksi 92. Siinä sitten odoten 4 tuntia kun niillä oli jotain häikkää niiden laitteiden kanssa, siellä otettiin kämmistäkin jotain sormenjälkiä ja peukaloista. Siinä odotellessa yksi korealainen opiskelija kysyi multa ja yhdeltä suomalaiselta tytöltä missä Suomi sijaitsee ja onko se saari :DD Sain myös ekaa kertaa täällä kuulla sanaparren hyvä, hyvä. Se on tämän korealaisen purkkapainoksen ansiota:

 

Onhan siinä jotain suomalaista, ainakin suunnilleen =) Hauska kun tuon purkankin nimi on vain Xylitol.

-Ari
 

7. maaliskuuta 2014

Opiskelu Koreassa ja käynti Soulissa

Ensimmäinen kouluviikko Koreassa on takanapäin. Tänään perjantaina mulla ei ole koulua ollenkaan. Mulla olisi ollut tänään tunti taloustiedettä, mutta vaihdoin sen kurssin eri kohtaan, jossa on eri opettaja. Olin silloinkin paikalla kun sen alkuperäisen kurssin olisi pitänyt alkaa. Tunnin alkaessa luokkaan tuli joku korealainen mies, joka selitti jotain koreaksi ja lähti pois. Sen jälkeen kaikki alkoivat pakkaamaan tavaroitaan. Minä ja yksi toinen vaihtari ei tietenkään tajuttu yhtään mitään, mutta joku korealainen poika tuli kertomaan meille englanniksi, että kurssin opettaja ei ollut saanut viisumia maahan ja kurssin aloitus siirtyy 2 viikkoa eteenpäin. En sitten tiedä mistä oli tulossa :D Jäi vähän epäselväksi järjestettäisiinkö sitä kurssia ollenkaan, joten päätin sen varmuuden vuoksi vaihtaa. Kauhea säätäminen näiden kanssa, mutta kyllä ne taitavat nyt viimeinkin olla ok.


Kävin myös Golf-kurssilla ja se oli sellainen kuten arvelinkin eli opettaja ei puhu sanaakaan englantia. Kurssilla oli lisäkseni joku marokolainen tyttö, kaikki muut olivat korealaisia. Vielä ei golfia pelattu vaan tunti oli teoriaa, josta en tietenkään tajunnut yhtään mitään. Opettaja käski yhden korealaisen kysyä meiltä englanniksi mistä olemme, olemmeko pelanneet golfia aikaisemmin ja osaammeko koreaa. Tunnin lopuksi hän "värväsi" yhden korealaisen tytön oppaaksemme. Hän sitten kertoi meille englanniksi, että ensi viikolla pitää tulla koulun lähelle olevalle bussipysäkille, josta bussi radalle lähtee ja pitää varata mukaan lenkkarit ja rahaa ratamaksua ja golfhanskaa varten. Mä en tosiaan golfia ole ikinä pelannut, mutta ei kai sillä niin väliä kun tietääkseni kurssin pääsee läpi kun käy vain lyömässä palloa.


Viime viikolla meillä oli orientaatio kaikille vaihto-opiskelijoille. Esiteltiin henkilökuntaa ja kerrottiin vaikka kuinka paljon vaihtoon liittyvää infoa ja jaettiin melkoinen kasa papereita. Meille kerrottiin myös kevään tapahtumista ja vaikkutti olevan monta mielenkiintoista juttua tulossa.

Orientaatiossa tarjottu lounas. Yritin maistaa kaikkea :)
Hollantilainen ja amerikkalainen vaihtari (joihin olin edellisenä päivänä tutustunut) lähtivät orientaation jälkeen käymään Soulissa ja kysyivät haluanko tulla myös. Olen ottanut täällä sellaisen asenteen, että lähden mahdollisimman moneen juttuun mukaan, joten lähdin käymään. Menimme Souliin bussilla ja matka kestää noin tunnin. Hintaa en nyt muista ollenkaan, mutta ei se paljon ole niinkuin ei täällä ole oikein mikään. Amerikkalainen oli käynyt Soulissa aikaisemminkin, joten tiesi suunnilleen missä piti jäädä pois ja mikä metro piti ottaa, että pääsi mihinkin. Itse en varmasti olisi osannut siellä vielä kulkea. Minkäänlaista päämäärää meillä ei oikein ollut, kävimme vain katselemassa nähtävyyksiä ja ihmettelemässä paikkoja.











Nyt kyllä tiedän miltä niistä kaikista Aasialaisista tuntuu, jotka ovat Suomessa. Vaikka kulkisi kadulla muiden länsimaalaisten kanssa niin silti sitä tavallaan tuntee itsensä niin ulkopuoliseksi. Joka paikassa näkyy vain korealaisia ja kaikki näyttävät ihan samalta! :D No onhan tottakai ulkonäissä eroja, mutta kun nopeasti katsoo niin vaikea on erottaa toisistaan. Onneksi ostin uuden älypuhelimen ennen tänne tuloa. Täällä ihan kaikilla on suurinäyttöiset Samsungin tai LG:n kosketusnäyttöpuhelimet ja niillä nämä korealaiset selailevat facebookia, pelaavat pelejä ja viestittelevät metrossa, bussissa, kadulla ja melkein missä vaan. Kaikkien autojen merkki on joko Hyundai tai Kia. Jos merkki on joku muu niin sitten on rikas, täällä kun verot ovat niin suuret jos ostaa tuontiauton. Myöskään vanhoja autoja täällä ei näe. Korealaiset uusivat autojaan todella usein, kai noin 5 vuoden välein.

Nyt on korealaisilta on mennyt Suomi ja Viro sekaisin ;)


Amerikkalaisella oli Soulissa korealainen kaveri, jonka kanssa kävimme illalla syömässä korealaista BBQ:ta. Pöydän keskellä on tuollainen grilli missä itse paistetaan ne lihat, jotka tarjoilija tuo. Siitä sitten kaikki vuoronperään napsivat puikoilla lihaa suuhunsa. Koreassa on todella yleistä, että mennään porukalla johonkin ravintolaan jossa sitten tilataan suuret annokset ruokaa, joka jaetaan muiden kesken. Mä vähän jännitin miten tuo puikoilla syöminen onnistuu kun en ollut sitä ollenkaan harjoitellut ennen tänne tuloa. Vaikeaahan se aluksi oli. Mulle on monessa paikassa tarjottu haarukkaa, mutta en ole ottanut. Halusin oppia syömään puikoilla eikä se ikinä onnistu jos ei harjoittele. Jonkin aikaa sitä piti harjoitella, mutta nyt se kuitenkin sujuu ihan tuosta vaan! Vaikea uskoa, luulin etten ikinä opi :) Ei se ehkä ihan niin nopeasti suju kuin korealaisilta, mutta paremmaksi sitä tulee koko ajan. Sitten voi Suomessa esitellä taitojaan :D Korealaisissa ravintoloissa pöytään tuodaan kaikenlaisia lisukkeita mitä tuossa kuvassakin näkyy, esimerkiksi vasemmalla ylhäällä on raakaa lihaa. Kaikkea olen maisanut, mutta eivät yleensä kovin hyviä ole. Korealaiset tykkäävät, mutta vaihtareilta ne jäävät yleensä syömättä. Ravintolassa maksaminen on hoidettu myös paljon perimmin verrattuna Suomeen. Suomessa ravintolassa ollessamme olemme joskus joutuneet tunninkin odottamaan pöydässä, että milloinkohan pääsisimme maksamaan. Koreassa voi lähteä pöydästä milloin haluaa ja maksaminen hoidetaan ulko-oven luona olevalle kassalle. Paljon parempi systeemi. Sain taas esimerkin Aasialaisesta vieraanvaraisuudesta kun seurassamme ollut korealainen halusi välttämättä maksaa koko ruokailun :) Hieno päivä oli ja jalat olivat kyllä sen jälkeen kipeät.

-Ari